Irlantilainen vehnäterrieri on vielä tänäkin päivänä ristiriitoja ja voimakkaita näkemyseroja aiheuttava koirarotu. Nykypäivän tilanne ei johdu niinkään muista terrierirotujen kasvattajista ja harrastajista, kuten rodun virallistamisen aikoihin, vaan ongelma on enemmänkin rodun sisäinen.

Ensimmäinen rotumääritelmä, joka tehtiin vehnäterrierin virallistamisen myötä, oli tietenkin irlantilainen. Rodun levittäydyttyä Amerikkaan ja Englantiin, jotka eivät kuulu FCI-maihin (Fédération Cynologique Internationale eli FCI on kansainvälinen koiranjalostusliitto), laativat nämä omat rotumääritelmänsä. Tänä päivänä rodusta on olemassa neljä erilaista rotumääritelmää, irlantilainen (FCI), englantilainen, amerikkalainen ja kanadalainen. Rotumääritelmät eivät poikkea paljon toisistaan, mutta näkemykset rodusta eri maissa ovat olleet aivan erilaiset. Näiden alkuperäisen irlantilaisen rotumääritelmän rinnalle kehitettyjen eri näkemysten luomat ns. "tyypit" poikkeavat alkuperäisestä rotumääritelmästä mm. mittasuhteiltaan, rakenteeltaan ja turkin laadultaan, ja luovat näin rodulle vääräntyyppisen ulkonäön.    

Tyypillinen pää ja ilme      

Tyypillinen vehnäterrieri 

Vääräntyyppinen pää ja ilme      

Vääräntyyppinen vehnäterrieri      

Nykyään kaikkialla näkee ja kuulee yleisesti puhuttavan joko amerikkalaisesta, englantilaisesta tai irlantilaisesta "tyypistä" turkin mukaan. Näiden "tyyppien" selkein ero on juuri karvan laadussa ja määrässä sekä koiran kehitysnopeudessa sen suhteen.

On erittäin harhaanjohtavaa puhua turkin mukaan eri "tyypeistä, sillä irlantilaisen vehnäterrierin rotumääritelmässä ei määritellä rodulle erilaisia turkkityyppejä. On olemassa vain rotumääritelmän mukaisia oikeanlaisia turkkeja!

"Rotumääritelmä" esittää hylkäävänä virheenä kiillottoman, paksun, laadultaan villavan tai pumpulimaisen karvan sekä valkoisen tai ruskean karvapeitteen jollaisia ovat ns. amerikkalaisten tai englantilaisten "tyyppien" turkit.

Alla esitämme kuvin eron oikeantyyppisen ja vääräntyyppisen vehnäterrierin välillä.    

Oikeantyyppinen vehnäterrieri
Correct type of the Irish Soft Coated Wheaten Terrier
Korrekt typ av Irish Soft Coated Wheaten Terrier

Vääräntyyppinen vehnäterrieri
Incorrect type of the Irish Soft Coated Wheaten Terrier
Inkorrekt typ av Irish Soft Coated Wheaten Terrier

Irlantilainen vehnäterrieri on alunperin ulkoiselta olemukseltaan ja turkiltaan hyvin hitaasti kehittyvä koirarotu. Rodun kehityksestä kerromme sivujemme osiossa "Rodun kehitys". Aikuisen koiran turkki kehittyy lopullisesti vasta 2-3 vuoden iässä.  

Tästä syystä alettiin jalostuksessa jo varhain varsinkin USA:ssa ja Englannissa valita edelleen jalostukseen pentueista ne koirat, joilla oli villava ja paksu, mutta myös nopeammin kehittyvä turkin laatu. Tämän seurauksena mm. Yhdysvalloissa tämä runsasturkkinen vehnä tuli hallitsevaksi rodun edustajaksi, ja sen myötä kaikkialla maailmassa on hyvin erinäköisiä vehnäterriereitä, jotka ovat kaikki vääräntyyppisiä. Alla muutama esimerkki.        

Rodun kehitys väärään suuntaan on jatkunut niin kauan, että on erittäin vaikeaa saada ihmiset ymmärtämään minkälainen irlantilaisen vehnäterrierin pitäisi olla ja miltä sen pitäisi näyttää. Rotumääritelmän mukaisen irlantilaisen vehnäterrierin kasvatus ei myöskään ole helppoa erilaisten ns. tyyppien luodessa koko ajan rodusta vääränlaista kuvaa.

Rodun kehitystä alkuperäisestä rotumääritelmän tyypistä virheelliseen tyyppiin on edesauttanut paljolti koiranäyttelyissä menestyminen ja erilaisten trendien seuraaminen. Rotumääritelmän mukaan hylkääviä virheitä omaavat koirat ovat menestyneet näyttelyissä ja vieneet rodun kehitystä täysin väärään suuntaan.

Siitä, miten tämä on mahdollista, kertoo hyvin Hans Hilverdan kirjoitus "A silent breed killer" hollantilaisessa koiralehdessä "De Hondenwereld". Artikkeli ei koske mitään tiettyä rotua, mutta sopii erinomaisesti kuvaamaan irlantilaisen vehnäterrierin tilannetta.

Kasvattajat vaikuttavat rotuun omilla valinnoillaan, ja heidän tehtävänään on mm. valita jalostukseen rotumääritelmän mukaisia yksilöitä. Täysin oikean tyyppisten vanhempien pentueeseen voi syntyä hylkäävän turkin omaavia pentuja, ja kasvattajan pitäisi pystyä valitsemaan nämä pois jalostuksesta hylkäävän virheen perusteella, aivan kuten pystytään jättämään pois vain pelkän virheen omaava pentu, esim. alapurentainen tai vaaleakirsuinen.

Kuvia täysin oikeantyyppisten vanhempien jälkeläisistä, joilla on hylkäävä turkki.

Koiraa, jolla on jokin hylkäävistä virheistä, ei tulisi koskaan käyttää  jalostukseen. Valitettavasti hylkäävän turkin omaavia koiria käytetään jalostukseen joko yhdistämällä niitä keskenään tai rotumääritelmän mukaisen yksilön kanssa. Mikäli nämä kasvattajat jatkavat rotumääritelmän mukaisten ja virheellisten tyyppien sekoittamista keskenään, alkuperäisen rotumääritelmän mukaisia koiria ei ole pian mahdollista kasvattaa lainkaan, koska virheettömän perimän omaava geenikanta on liian kapea, jotta se mahdollistaisi terveen alkuperäisen rodun säilymisen. Lopulta kaikki kantavat virheitä perimässän.

Paluuta takaisin ei ole!

1966

1986

Miksi muuttaa vehnäterrierin ulkonäköä ja rakennetta - sekä mahdollisesti myös luonnetta -, kun meillä on jo olemassa rotumääritelmän mukainen kaunis ja silkkinen, vehnän sävyjä loistava alkuperäinen irlantilainen vehnäterrieri!

Harkintaa käyttävät, asiaan tosissaan suhtautuvat kasvattajat voivat saada aikaan täydellisiä erinomaisia koiria, jotka ovat ainoastaan irlantilaisen rotumääritelmän mukaisia, ilman ainoatakaan poikkeamaa tai variaatiota.
Irlannin alkuperäisrodut ovat osa Irlannin kansan kulttuuria ja perintää. Mielestäni me olemme vain niiden huoltajia ollessamme täällä ja siksi meillä on moraalinen velvoite huolehtia niistä parhaan kykymme mukaan, jotta ne voidaan luovuttaa meidän seuraajillemme sellaisina kuin miksi ne alun perin olivat kehittyneet.

"Thoughtful serious breeders can turn out perfect super dogs based entirely on the Irish Standard with out any diversions or variations. The native breeds of Ireland are part of the culture and heritage of the Irish nation. It seems to me that we are only their custodians while we are here and therefore have a moral obligation to look after them to the best of our ability so that they can be handed down to our successors as they were originally developed"

(Maureen Holmes, The Softcoated Wheaten Terrier (1992), s. 142)

Rodun alkuperästä ja kehityksestä voit lukea lisä mm. tästä linkistä.

Pallo on saatava pysähtymään! Niin kauan kuin näyttelyissä sijoitetaan hylkääviä virheitä omaavia koiria, ei tällaisen koiran kasvattajalla ole mitään syytä muuttaa kasvatustavoitteitaan kohti rotumääritelmän mukaisia koiria. Lisäksi näyttelyissä ja kasvatustyössä erilaisten "trendien" seuraaminen saa aikaan mm. sen, että yksi kasvattaja voi kasvattaa monen ns. tyypin edustajia, ja viedä eri tuomareille erilaisia koiria tuomareiden mieltymysten mukaan. Näin ei pitäisi missään tapauksessa olla, vaan tuomareiden ja kasvattajien pitäisi olla tietoisia siitä, että Suomessa noudatetaan tämän rodun alkuperämaan Irlannin rotumääritelmää, jonka FCI on hyväksynyt. Näin ollen irlantilaista vehnäterrieriä pitäisi arvostella sekä kasvattaa tämän rotumääritelmän mukaisesti.

Meidän kasvatustyömme tavoitteena on kasvattaa irlantilaisen rotumääritelmän mukaisia vehnäterriereitä ja säilyttää  rotu sellaisena kuin se on alunperin ollut sen alkuperämaassa Irlannissa, unohtamatta kuitenkaan terveyttä. Tarkoituksemme on käyttää  terveitä ja hyväluonteisia, oikean rotumääritelmän mukaisia koiria mahdollisimman laajasti varmistaaksemme rodun säilymisen, eikä näyttelymenestys ole meille ensisijaisen tärkeä asia suunnitellessamme pentueita.      

Aya Lundsten
Kennel Geijes 

Mia & Risto Hemmilä
Kennel Grairish